Järvi-Pohjanmaan Perusturva

Järvi-Pohjanmaan perusturva

Perheoikeudelliset palvelut

  • lapsen isyyden selvittäminen
  • lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamiseen liittyvät neuvottelut ja sopimusten vahvistaminen
  • lapsen elatussopimusneuvottelut ja sopimusten vahvistaminen
  • lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 16 §:n mukaisten selvitysten tekeminen tuomioistuimille
  • keskusteluapu ja neuvonta eroon liittyen
  • lastenvalvojan luona voidaan sopia myös tuetuista ja valvotuista tapaamisista.
  • adoptioasiat ostetaan ulkopuoliselta palveluntuottajalta.

Lastenvalvojana toimii perheneuvolan sosiaalityöntekijä, psykoterapeutti Sari Vesala
040 5570722, etunimi.sukunimi@jarvi-pohjanmaa.fi
Perhekeskus / perheneuvola (2. krs), Alvar Aallon tie 2, 62900 Alajärvi

Lastenvalvojan tavoitat torstaisin klo 9-15, muuna aikana jätä viesti ja yhteystietosi.
Kun tulotiedot on käsitelty, vanhemmat voivat varata ajan lastenvalvojalle tai lastenvalvoja postittaa vanhemmille elatuslaskelman ja neuvotteluajan.
 

Näin valmistaudut lastenvalvojan tapaamiseen

Lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyvissä asioissa asianosaisia ja sopijapuolia ovat vanhemmat. Lapsen huoltoon, asumiseen ja tapaamisoikeuteen liittyvissä asioissa sopimus voidaan tehdä myös vanhempien ja muun henkilön välillä (ks. oheishuolto). Lastenvalvoja ei määrää sopimusten sisällöstä, vaan sopimusneuvottelut käydään sopijapuolten, pääsääntöisesti siis vanhempien kesken. Lastenvalvoja avustaa vanhempia pääsemään sopimukseen ja laatii vanhempien sopimista asioista täytäntöönpanokelpoisen ja lapsen edun mukaisen asiakirjan. Lapsen asioista sovittaessa lähtökohtana tulee olla lapsen etu. Vanhempien tulee neuvotella ja punnita eri vaihtoehtoja ennen muuta lapsen kannalta ja harkinnassa on tärkeää ottaa huomioon, kuinka lapsen arkeen kuuluvat asiat järjestyvät käytännössä parhaiten.

Ennen kuin varaat ajan lastenvalvojalle (elatusasiat):

Kun olet varannut ajan lastenvalvojalle:

  • Ilmoita varatusta ajasta lapsen toiselle vanhemmalle ja varmista hänen saapumisensa tapaamiseen.
  • Tutustu näiden verkkosivujen aineistoon.
  • Vanhempien on hyvä keskustella jo etukäteen keskenään niistä asioita, joista he ovat tulossa lastenvalvojalle laatimaan sopimusasiakirjoja. Lapsia koskevissa asioissa sovinnon löytäminen on keskeisen tärkeää. Sovinto vähentää vanhempien välisiä ristiriitoja ja on lapsen edun mukaista.
  • Keskustele etukäteen myös lapsen kanssa häntä koskevista asioista!

 

Lapsen näkemys tulee huomioida

Uudistettu lapsenhuoltolaki astui voimaan joulukuun alussa 2019. Se parantaa lapsen oikeutta osallistua häntä koskevien asioiden käsittelyyn.

Vanhempien tulee keskustella lapsen kanssa hänen ajatuksistaan asumistaan ja toisen vanhemman tapaamisia koskien lapsen iän ja kehitystason mukaisella tavalla ennen lastenvalvojalla asiointia.

Lapsen näkemyksen selvittäminen on ensisijaisesti lapsen huoltajien velvollisuus ja lastenvalvojan on varmistettava, että lapsi on saanut ilmaista näkemyksensä. Vanhempien tulee esittää lapsen näkemykset lastenvalvojalle vanhempien tapaamisella.

Lastenvalvoja voi vanhempien tapaamisen jälkeen tarvittaessa tavata lasta ja keskustella hänen kanssaan, jos lastenvalvoja arvioi, että se on tarpeen lapsen mielipiteen selvittämiseksi ja jos lapsi tähän suostuu. Lapsen tapaaminen edellyttää aina kummankin vanhemman ja lapsen huoltajien suostumusta lapsen tapaamiseen. Lastenvalvoja tapaa pääsääntöisesti kouluikäisiä lapsia.

 

Tutustuttavaksi:

Lapsen isyys

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys vahvistetaan joko tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys on mahdollista 1.1.2016 alkaen tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää.  Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti lastenvalvojalle. Isyyttä ei voida vahvistaa ennen kyseisen määräajan päättymistä (huomioitava kastejuhlaa suunniteltaessa). Ennen vauvan syntymää neuvolassa tunnustettu isyys tekee isästä automaattisesti myös lapsen huoltajan, joten erillistä sopimusta lapsen huollosta ei tarvitse tehdä.

Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isyyden selvittämistä luovutaan 1.1.2016 uuden isyyslain myötä. Tämä vahvistaa lapsen oikeutta saada tietää molemmat biologiset vanhempansa. Lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, on oikeus sekä pyytää että kieltää isyyden selvittäminen.

Kun isyys on epäselvä tai muutoin vanhempien niin halutessa, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona. Lapsen syntymän jälkeen lastenvalvoja lähettää kutsun äidille isyyden selvittämiseen, mikäli isyyttä ei ole tunnustettu äitiysneuvolassa. Jos biologista isyyttä selvitetään oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella, tutkimusta varten tarvittava näyte otetaan lastenvalvojan luona suun limakalvolta. Näytteen ottaa tutkittava itse lastenvalvojan valvonnassa. Näyte otetaan äidistä, lapsesta ja mahdollisesta isästä.

Isyyden vahvistamista koskevan päätöksen tekee maistraatti. Vahvistamisessa lapsen ja isän välille syntyy oikeudellinen sukulaisuussuhde. Lapsi saa perintöoikeuden isänsä ja isänpuoleisten sukulaistensa jälkeen. Lapsella on oikeus isänsä sukunimeen. Lapsella on oikeus saada elatusta isältään 18 ikävuoteen asti ja myös tämän jälkeen koulutustaan varten, jos sitä pidetään kohtuullisena. Jos isä kuolee lapsen ollessa alaikäinen, lapsella on oikeus saada lapselle kuuluvaa perhe-eläkettä. Lapsella on oikeus tavata isäänsä, silloin kun lapsi ja isä asuvat erillään.

Lapsen äiti voi hakea lapsen elatukseen Kelalta elatustukea, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

 

Lapsen huolto, asuminen ja tapaamisoikeus

Erillään asuvat vanhemmat voivat sopia siitä, kumman vanhemman luona lapsi asuu ja miten lapsi tapaa toista vanhempaansa. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata muualla asuvaa vanhempaansa. Sopimus tapaamisoikeudesta voi olla myös määräaikainen.

Vanhemmat voivat sopia siitä, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle. Huoltajan oikeuksista ja velvollisuuksista säädetään laissa lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Huoltajalla on vastuu lapsen hyvinvoinnista ja hänellä on oikeus päättää lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista lapsen henkilökohtaisista asioista. Huoltaja päättää lapsen päivähoidosta, koulusta, lapsen etu- ja sukunimestä, uskonnosta, passiasioista, terveyden- ja sairaanhoidosta, äidinkielestä ja lapsen omaisuuden käytöstä. Huoltajalla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta. Yhteishuollossa huoltajat vastaavat yhdessä näistä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset.

 

Lasta koskeva sopimus, jonka viranomainen on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös.

Vanhemmat voivat tehdä riita-asiassa myös hakemuksen tuomioistuimeen päätöksen saamiseksi. Tuomioistuin pyytää riita-asiassa harkintansa mukaan olosuhdeselvityksen. Nopeasti ratkaisua vaativissa lapsen riita-asioissa vanhemmat voivat hakea tuomioistuimelta väliaikaismääräystä, mikä on voimassa tuomioistuimen lopulliseen päätökseen tai vanhempien välisen sopimuksen vahvistamiseen saakka.

Mikäli vanhempi ei neuvotteluista huolimatta noudata vahvistettua sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta, asumisesta tai tapaamisoikeudesta, vanhempi voi hakea täytäntöönpanoa kirjallisesti tuomioistuimelta.

Lisätietoja Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

 

Lapsen elatus

Lapsen vanhemmat voivat tehdä elatussopimuksen, jos vanhempi ei asu lapsen kanssa tai vanhempi ei muulla tavoin huolehdi lapsen elatuksesta. Lapsen elatuksesta annetun lain mukaan lapsella on oikeus riittävään elatukseen, josta molemmat vanhemmat vastaavat kykynsä mukaan. Elatussopimus voidaan tehdä siihen saakka, kun lapsi täyttää 18 vuotta tai määräaikaisesti voimassa olevaksi.

Vahvistettua elatussopimusta voidaan myös muuttaa, ja se edellyttää kummankin sopijaosapuolen suostumista uuteen sopimukseen. Sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja vahvistaa elatussopimuksen, jos se on tehty elatuslain mukaisesti ja elatusapu on kohtuullinen, kun otetaan huomioon lapsen oikeus riittävään elatukseen ja vanhempien elatuskyky. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen lapsen elatusta koskevassa asiassa, lapsen edustaja voi nostaa lapsen puolesta elatuskanteen tuomioistuimessa.

Elatusapu on viivästyskorollinen, ja sitä koskee indeksikorotuslain mukaiset korotukset. Elatusvelvollinen huolehtii vuosittain tammikuussa siitä, että elatusapusummaan tulee indeksin mukainen korotus. Korotetusta summasta ei tarvitse erikseen tehdä uutta sopimusta.

Viranomaisen vahvistama elatussopimus on täytäntöönpanokelpoinen. Mikäli lapsesta erossa asuva vanhempi ei maksa vahvistettua elatusapua, lapsen edustaja tai lapsi voi hakea sitä maksettavaksi ulosottoteitse tai elatustukena Kelalta.

 

Koulutusavustus

Lapsella on 18 vuotta täytettyään oikeus saada koulunkäynnin perusteella koulutusavustusta vanhemmiltaan, mikäli se harkitaan kohtuulliseksi. Koulutuskustannuksiin luetaan myös koulutuksen aikaiset elinkustannukset. Koulutusavustuksen määrä ja sen suorittamistapa voidaan vahvistaa sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.

Lisätietoja Laki lapsen elatuksesta

 

Vanhemmuussuunnitelma avuksi keskusteluun

Kun vanhemmat miettivät eron jälkeisiä ratkaisuja lapsen kannalta, apuna voi toimia sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilta löytyvä vanhemmuussuunnitelma. Suunnitelma auttaa vanhempia keskustelemaan asiallisesti lasten arjen sujumisesta eron jälkeen.  Suunnitelman avulla vanhemmat voivat sopia käytännön arjen järjestämisestä ja keskinäisestä työnjaosta niin, että molemmat tietävät, mistä he ovat vastuussa ja mitä heiltä odotetaan.

Lisätietoja Vanhemmuussuunnitelma

 

Eron aikainen tai jälkeinen perheasioiden sovittelu

Vanhemmat voivat tarvittaessa asioida myös perheasioiden sovittelijalla ennen lastenvalvojan tapaamista. Perheasioiden sovittelussa vanhemmat saavat ohjausta perheen ristiriitojen ratkaisemiseksi sekä tarpeen mukaan neuvontaa lasta koskevissa asioissa sekä avioeron hakemisessa.

Lisätietoja Eron jälkeinen perheasioiden sovittelu

 



Päivitetty: 01.04.2021 11:11